Edelliseen päivitykseen liittyen...

Kuten jo mainitsin, kissat suhtautuvat tosi lunkisti tulokkaaseen. Tässä Tuisku osallistuu RC penturuuan syömiseen:

Minua on  kummastuttanut parin kohtaamamme koiran omistajat. Ensimmäinen tapauksen kohdalla olimme jaliskaukalossa koirien kanssa pörräämässä. Lähistöllä poikaporukka pelaili koripalloa. No, lähtiessämme pois kaukalolta, pölähtää jostain paikalle irtikoira. Kyseinen irtokoira on kiltti, mutta alkaa ahdistella Rosieta, miksikä joudun ajamaan sen lopulta pois Rosien kimpusta. Mutta irtokoira jatka meiidän seuraamista välittämättä kielloistani saati ilmeisen omistajansa etäisistä kutsuhuudoista ja vihellyksistä. Lopulta joudun ottamaan koiran kiinni hihnaan ja päätän, että vien sen omistajilleen.  No, irtokoiran omistaja -- joka sitten sattui olemaan yksi korispojista -- tulee paikalle ja ilmottaa närkästyneeseen ja syyttävään sävyyn: "Arvasin että se lähtee huitelemaan ku TE tulitte tänne." Miksi pitää koiraa irti, jos varta vasten tietää, että se lähtee toisten koirien luo? Tätäkään  kysymystä en tietenkään itse tilanteessa osannut esittää sille jätkälle :)

Rosie posettaa ko. kaukalossa.

Toinen tapaus: tänä aamuna käveltiin porukoille satamaan. Päätämme ylittää tien. Tien toisella puolella kulkee hihnassa ranskanbuldoggi, joka puolestaan päättää istua alas meidät nähdessään. Mitä tekee omistaja? Jää tietty hengailemaan koiransa kanssa. Koska en juurikaan välitä "moikkaillaan kaikki koirat!"-mentaliteetista , meidän pitää kiertää autotiellä jonkin matkaa, jotta emme olisi joutuneet nokatusten näiden pällistelijöiden kanssa, jotka päättivät pysähtyä suojatien tukkeeksi. En ikinä tule ymmärtämään, miksi jotkut antavat koiriensa istua, vaania tai muuten jäädä kytistämään vastaan tulevia koiria. Se hankaloittaa aikalailla niiden omistajien elämää, jotka tahtoisivat, että oma koira kulkee lunkisti  vieraiden vastaantulijoiden ohitse. Rosie esimerkiksi suhtautuu hitusen epäluuloisesti näihin vaanijoihin ja kyttäreihin. Seuraamisharjoituksilla tuosta epäluuloisuudesta ja nopeasti ohitse "luikahtamisesta" ollaan onneksi suurimmalti osin päästy eroon. 

Kummastakaan tapauksesta ei seurannut mitään vahinkoa tai sen suurempaa hässäkkää mutta aina nuo poikivat hitusen ihmetystä (Ei sillä, että ei kai sitä itsekään aina osaa kaikkia ottaa huomioon liikenteessä...) 

Mutta nyt siivoamaan viikon sotkut! 

Valjaskoirat lenkkeilee.

Uusi blogi

Viimeisin blogipäivitykseni  Möykkyblogissa  (pvm. 1.1.2012) päättyi jotakuinkin näin: "Katsotaan jos saataisiin tätäkin blogia aktiivisemmaksi vuoden 2012 aikana".

Reilu vuosi ehti vierähtää ennen kuin tuo uudenvuoden lupauksensuuntainen heitto sitten toteutui. Vuoden aikana onkin ehtinyt tapahtua paljon: Gaselle's Bed of Roses eli Rosie-Nyrpelö juoksi ratakirjat, emäntä on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi, olemme muuttaneet kahdesti ja mikä mahtavinta: privaaati eläintarhaamme ilmestyi sulostuttamaan Jewgenistajan Idän-Ihme eli tuttavammin Sisu! (Elukoita on jo niin paljon, että kaiketi tässä voisi kohta alkaa pyytää pääsymaksua vierailta, hehehe.) 

Sisu on ollut meillä nyt tasan viikon. Rosie ja Sisu ovat bondaantuneet kavereiksi ja kissatkin ovat ottaneet uuden tulokkaan varsin mukavasti vastaan. Sisu osaa jo istua, kävellä hihnassa suhteellisen sujuvasti ja onpa tuota ollut nyt yksin -- tai no, Rosien ja kattien kanssa -- kotosallakin työpäivieni ajan. Kaikki on siis pennun kanssa sujunut hyvin ainakin tähän asti. Luvassa jatkossa on pentukuulumisia, videoita ja toivon mukaan paljon kuvia (kuvailun suhteen olen tullut hitusen laiskaksi). 

Virkistääkseni tätä kirjoitus- ja kuvausintoani perustin kokonaan uuden blogin. Tätä blogia tähdittävät whippettini Rosie ja Sisu, mutta lisähöysteenä ovat tietenkin myös kissajutut!

Palataan astialle, friends! :-)